Tullimuseo
Tullimuseo sijaitsee Suomenlinnan Susisaaressa kurtiini Hamilton-Polhemissa (Suomenlinna B 20 D). Museossa on tullihistoriaa kuvaava näyttely sekä vuosittain vaihtuva teemanäyttely.
Tullin historiaa
Tullimaksuja kannettu 1200-luvulta
Tullimaksujen kanto Suomessa liittyy yhteiseen historiaamme Ruotsin kanssa. Samalla tullimaksut ovat myös olennaisesti yhteydessä kaupunkien syntyyn ja kaupan kasvuun. Tuolloin, 1200-1400 -luvulla, perustettiin Suomen ensimmäiset kaupungit Turku, Viipuri, Porvoo, Ulvila, Rauma ja Naantali, ja Hansa Itämeren kauppavaltiaana alkoi menettää mahtiaan.
Tuosta ajasta tullinkannon kannalta on kuitenkin hyvin vähän säilynyttä tietoa. Vasta Kustaa Vaasan aikana 1500-luvulla muodostui kiinteä valtionhallinto ja tullimaksuilla alkoi olla merkitystä. Yleensäkin voitiin jo puhua "ulkomaankaupasta".
Suomen tulli lähes 200-vuotias
Lähes 200 vuotta sitten, helmikuun 18. päivänä 1812 keisari Aleksanteri I hyväksyi ohjesäännön Suomen suuriruhtinaskunnan tullihallinnolle. Tuolla säädöksellä Suomeen perustettiin oma tulliasioista vastaava keskusvirasto - päätullijohtokunta (generaltulldirektion). Sen nimi vaihtui Tullihallitukseksi vuonna 1885. Helmikuussa 1812 annetun ohjesäännön mukaan tullilaitoksen ylivalvonta kuului Suomen suuriruhtinaskunnan hallitukselle, mutta päätullijohtokunta vastasi sen lähemmästä hallinnosta ja asetusten toimeenpanosta. Johtokunta vastasi tullitulojen kannosta ja tilityksestä, laski maan kauppataseen ja valvoi tullikamareiden toimintaa.
Suomen suuriruhtinaskunnan tullilaitosta kehitettiin ensi sijassa maamme omien tarpeiden mukaisesti, ja niinpä Suomen tullissa ei tarvittukaan suuria muutoksia, kun Suomi vuonna 1917 itsenäistyi.
Oman Tullihallituksen ja muiden keskusvirastojen perustaminen oli Suomen myöhemmän kehityksen kannalta tärkeä ratkaisu. Oma hallintokoneisto vahvisti Suomen suuriruhtinaskunnan sisäistä itsehallintoa ja tasoitti tietä kohti itsenäisyyttä. Oma tullilaitos on jokaisen itsenäisen valtion keskeinen tunnusmerkki. Siksi voi liioittelematta sanoa, että Suomen tullilaitos kuului 1800-luvulla maamme itsenäisyyden tärkeisiin pohjustajiin.
Tullien osuus veroista vaihdellut paljon
Tullien osuus kaikista valtion veroista ja veronluonteisista tuloista oli 1830-luvun lopulla vajaa viidennes, mutta 1850-luvulla jo yli 40 prosenttia valtion verotuloista saatiin tulleista. 1900-luvun alussa tullien osuus valtion verotuloista kohosi jo 70 prosenttiin. 1930-luvulle asti tullit olivat Suomen valtiontalouden selkäranka. Tullien alennuttua ja paljolti poistuttua 1950-luvulta lähtien, varsinaisten tullien fiskaalinen merkitys on vähentynyt. Silti tullilaitos on yhä tärkeä veronkantolaitos, koska se kantaa muita ulkomaankaupasta perittäviä veroja sekä valmisteveroja.
Suomen tullin pitkä historia on kietoutunut monin tavoin Suomen taloudellisen ja valtiollisen kehityksen vaiheisiin. Tullilaitos on syntynyt ja kehittynyt toteuttamaan niitä tavoitteita, joihin ulkomaankaupan verotuksella, sääntelyllä ja seurannalla on vuosisatojen kuluessa pyritty. Nuo tavoitteet ovat muuttuneet aikojen myötä ja tullilaitos on muuttunut niiden mukana. Muutos Venäjän suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi valtioksi sujui vaivatta Suomen tullilaitoksessa. Yhtä joustavasti tullilaitos mukautui 1990-luvulla osaksi Euroopan unionin tullijärjestelmää.