EMCS - usein kysyttyä

Yleistä
Vastaanotto
Lähettäminen
Lainsäädäntö
Toimintatapa eri jäsenmaissa
Muistutus
Kansalliset asiat
Kaukomyynti - ei kuulu EMCS:ään
Kolmansien maiden vienti ja tuonti
Tekniset kysymykset
Varajärjestelmä

Yleistä

K: Voiko yritys, jolla on käytössä sanomaliikennerajapinta, käyttää myös Tullin tarjoamaa verkkopalvelua?
V: Yrityksellä on kaikissa tilanteissa mahdollisuus käyttää myös Tullin tarjoamaa verkkopalvelua. Yritys ohjeistaa itse työntekijöitään eri palvelujen käytöstä.

Vastaanotto

K: Onko lähettäjältä pyydettävä uusi e-AD mikäli kuljetuksessa tulee tuote tai tuotteita, joita ei ole lainkaan eAD:ssa?
V: Ei pyydetä. Puuttuva tuote kirjataan vastaanottoraporttiin poikkeaman lisätietoihin.

K: Miten toimitaan tilanteessa, jossa kuljetuksessa tulee tuote/tuotteita joihin vastaanottajalla ei ole voimassa olevaa lupaa?
V: Tuotteita, joille ei ole voimassa olevaa lupaa ei voi ottaa vastaan. Kirjataan vastaanottoraporttiin poikkeamaksi. Näitä tuotteita ei normaalitilanteessa ole voitu merkitä e-AD:hen lähettäjän toimesta, sillä lähettävän maan järjestelmän tulee tarkistaa lupatiedot ennen kuin e-AD lähetetään. Oletettavasti tällaisessa tilanteessa on kyse tuotteista, jotka ovat kuljetuksessa vaikka niitä ei ole kirjattu e-AD:hen.

K: Mitä tehdään jos lähettäjän mukaan kuljetuksessa on ollut 1000 kpl tuotetta ja vastaanottaja ilmoittaa, että tuotteita saapui vain 800 kpl?
V: Vastaanottaja selvittää EMCS-järjestelmään että tuotetta saapui 800 kpl, mahdollisista epäselvyyksistä tulee keskustella lähettäjän ja vastaanottajan välillä, tarvittaessa viranomainen osallistuu selvitykseen.

K: Mikä reagointiaika on asetettu viivästymisselvitykselle?
V: Varsinaista päivämäärä/kellonaikarajaa ei ole asetettu. Mikäli lähetyksestä ei lähetetä vastaanottoraporttia annetussa ajassa, eikä viivästymistä selvitetä kohtuullisessa ajassa, kuljetuksessa olleet tuotteet verotetaan.

K: Miten vastaanottoraportin laadinnassa tehtyä virhettä voi korjata?
V: Jos vastaanottoraportti on lähetetty virheellisenä, sovelluksen osalta ei voi tehdä mitään. Jäsenmaiden ja komission välisissä keskusteluissa on todettu, että vastaanottoraportin laatijalla on vastuu tarkistaa raportti ennen lähetystä. Mahdollinen virhe selvitetään järjestelmän ulkopuolella. Vastaanottoraportista ei ole mahdollista laatia päivitettyä versiota.

K: Saako tilaamatonta tavaraa ottaa vastaan?
V: Saa, jos kyseiselle tavaralle on voimassa oleva lupa. Vastaanottoraporttiin on lisätietoihin kuvatta tuotteet ja ne on luonnollisesti vietävä kirjanpitoon.

K: Energiatuotteiden luonteesta johtuen bulkkitavarana saapunut tuotemäärä ei (lähes) koskaan vastaa e-AD:ssa ilmoitettua. Onko vastaanottoraporttiin näissä tapauksissa aina merkittävä "Hyväksytään poikkeamin"?
V: Kyllä, aina jos saapunut määrä poikkeaa ilmoitetusta ja kaikki saapunut tavara vastaanotetaan, merkitään "Hyväksytään poikkeamin". Mahdollisen hävikin hyväksyminen tai verottaminen tapahtuu järjestelmän ulkopuolella. Vastaanottoraporttiin tehty merkintä poikkeamasta täyttää velvollisuuden ilmoittaa poikkeamasta viranomaiselle.

K: Miten jatkoselvitys tehdään, jos ilmoitetaan vastaanottoraportissa, että tavaraa on saapunut vähemmän kuin e-AD:hen on kirjattu?
V: Jatkoselvitys tapahtuu EMCS-järjestelmän ulkopuolella.

K: Miten kirjataan EMCS-järjestelmää että tuotteita ei vastaanoteta vaan niitä aiotaan tuhota?
V: Järjestelmän vastaanottoraporttiin kirjataan vastaanotto poikkeamin. Kirjataan saapunut tuotemäärä ja vastaanotettu tuotemäärä kuten normaalissa vastaanotossa. Lisätietoihin kirjataan, että tuotteet tullaan tuhoamaan. Tuhoamisesta ilmoitetaan myös järjestelmän ulkopuolella viranomaiselle, jotta sitä voidaan valvoa. Tuotteet jotka vastaanottaja haluaa hävittää ja joita ei palauteta lähettäjälle, täytyy vastaanottaa. Tuotteiden hävittämiseen tarvitaan tulliviranomaisen lupa. Hävittämisen pitää tapahtua tulliviranomaisen valvonnassa tai muutoin hyväksyttävällä tavalla. 

K: Miten tulee toimia valtuutettuna varastonpitäjänä jos kuljetuksen matkan aikana tehdään päätös, että tuotteet halutaan ohjata toiselta toimijalta vuokrattuun varastoon?
V: Valtuutetun varastonpitäjän luvassa on mainittava kaikki valmisteverottomat varastot, joita on oikeutettu käyttämään, sekä varastojen valmisteveronumerot. Valtuutetun varastonpitäjän tulee pyytää lähettäjää tekemään määräpaikan muutos, jolloin tavarat ohjataan toivottuun varastoon.

K: Mitä tietoa suomalaisen vastaanottajan tulee ilmoittaa lähettäjälle toisessa jäsenmaassa, jotta lähettäjä voi laatia e-AD:n lähetettävistä tavaroista?
V: Kun vastaanotetaan tuotteita varastoon, lähettäjälle pitää ilmoittaa sekä varastonpitäjän että varaston valmisteveronumerot, koska molemmat tiedot on annettava e-AD:ssa (kuten myös paperisessa AAD:ssa). Kun lähetetään varastoon: Vastaanottaja/Consignee -kohtaan kirjataan varastonpitäjän numero, Toimituspaikka/Delivery place -kohtaan kirjataan varaston numero. Kun vastaanottaja on väliaikaisesti rekisteröity vastaanottaja tai rekisteröity vastaanottaja, lähettäjälle ilmoitetaan kyseisen rekisteröinnin valmisteveronumero (eli yksi numero). Lähettäjä kirjaa tämän tiedon Vastaanottaja/Consignee -kohtaan. Lisäksi, jos on kyseessä "suora luovutus", lähettäjälle on ilmoitettava osoite, johon tuotteet lähetetään.

Lähettäminen

K: Tuleeko lähettäjän luoda uusi e -AD jos vastaanottaja on ilmoittanut vastaanottoraportissa poikkeamista?
V: Ei. Tarvittavat selvitykset tehdään EMCS-järjestelmän ulkopuolella. Jos vastaanottaja ilmoittaa lähettäjälle heti e-AD:n vastaanotettuaan siinä olevasta virheestä, tai lähettäjä itse huomaa tehneensä virheen, ja tavarat ovat vielä varastossa, kyseinen e-AD voidaan peruuttaa lähettäjän toimesta. Tämän jälkeen lähettäjä voi luoda uuden e-AD:n.

K: Miten tulee toimia jos lähetetyt tuotteet halutaan ottaa takaisin omaan varastoon?
V: Lähettäjä laatii määräpaikan muutoksen, jossa hän ohjaa tavaran takaisin omaan varastoonsa.

K: Tuleeko kuljetuksen mukaan liittää dokumenttia, josta käy ilmi että kuljetetaan valmisteverotonta tuotetta?
V: Valmisteverottomuusjärjestelmässä paperinen AAD korvataan EMCS-järjestelmän myötä e-AD:lla, josta ei tarvitse olla erikseen kopiota kuljetuksen mukana kunhan e-AD:n ARC-koodi on mukana kuljetuksessa. EMCS-järjestelmä ei kuitenkaan poista muita lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia.

K: Miten tarkalla tasolla tulee kuljetuksen lähtöaika kirjata?
V: Suomessa vaaditaan, että lähetyksen lähtöaika kirjataan e-AD:hen, mikä tarkoittaa, ettei kuljetuksen tulisi alkaa ennen mainittua kellonaikaa. Ei kuitenkaan ole määritelty kuinka kauan etukäteen e-AD tulee laatia ja hyväksyttää. E-AD:n voi laatia valmiiksi seitsemän päivää ennen mainittua lähtöaikaa.  Jos kuljetukselle on saatu ARC-koodi ja e -AD:hen merkitty lähtöaika on saavutettu, kuljetus on valmis lähtemään. Tulli ei voi viivästyttää ARC-koodin myöntämistä, sillä perusteella, että kuljetusta halutaan tarkastaa. ARC-koodi annetaan, jos e-AD on sisällöllisesti oikein ja luvan sallimassa rajassa täytetty. Tullilla on kuitenkin mahdollisuus ilmoittaa, että kuljetusta halutaan tarkastaa.

K: Milloin ARC-koodin saa?
V: EMCS-järjestelmä tarkistaa syötetyn e-AD:n tiedot välittömästi, ja mikäli e-AD on sääntöjen mukainen, antaa järjestelmä sille ARC-koodin heti. Kyse on korkeintaan kymmenistä sekunneista. Tavara saa lähteä heti kun ARC:lla varustettu e-AD on saatu, ARC-koodi on mukana kuljetuksessa ja e-AD:hen merkitty lähtöaika on saavutettu. Tulli ei varaa tarkastusaikaa.

K: Varaako Tulli aikaa lähtevän tavaran tarkistamiselle?
V: Tulli ei varaa tarkastusaikaa ARC-koodia myöntäessään. Tulli voi kuitenkin perustelluissa tapauksissa ilmoittaa, että kuljetusta tullaan tarkastamaan.

K: Asettaako Tulli kuljetuksen matka-ajan?
V: Ei; lähettäjä asettaa matka-ajan. Suositellaan kirjaamaan mahdollisimman realistinen matka-aika joka sisältää kuljetuksen purkuun/tarkistukseen tarvittava aika. Matka-aika kuvaa järjestelmää aikaa jossa e-AD:n vastaanottoraportti odotetaan laadittavan. Jos matka-aika kokonaisuudessaan on pienempi kuin 24h se ilmoitetaan tunteina. Muussa tapauksissa matka-aika ilmoitetaan kokonaisina päivinä.

K: Miten lähettäjä tietää, missä tapauksissa e-AD:hen on merkittävä Plato-aste kun lähetettävissä tavaroissa on oluttuotteita?
V: Järjestelmään ei tällä hetkellä voida luvata automaattista tarkistusta Plato-asteen pakollisuuden kohdalla. Plato-asteen merkitsemin on kaikissa tapauksissa sallittua, joten sen merkitseminen voi olla turvallisin toimintatapa.

K: Tuleeko jokaisesta viinipullosta ilmetä minkä ARC-koodin alla se on kuljetettu?
V: Tällaista vaatimusta ei ole asetettu.

Lainsäädäntö

K: Mistä löytyvät direktiivi ja soveltamisasetus?
V: Direktiivi löytyy EUR-Lexin sivulta http://eur-lex.europa.eu/fi/index.htm

- Valitse: Yksinkertainen haku
- Valitse Direktiivi

• Syötä vuosi: 2008
• Syötä numero: 118

Soveltamisasetus löytyy EUR-Lexin sivulta http://eur-lex.europa.eu/fi/index.htm 

- Valitse: Yksinkertainen haku
- Valitse Asetus

• Syötä vuosi: 2009
• Syötä numero: 684

K: Koska uudistettu kansallinen valmisteverolainsäädäntö astuu voimaan?
V: Uusi valmisteverolainsäädäntö on tulossa voimaan vuoden 2010 alkupuolella.

Toimintatapa eri jäsenmaissa

K: Miten muissa jäsenmaissa tullaan kohtelemaan kuljetuksia, joissa ei ole hallinnollista asiakirjaa mukana, vaan pelkkä ARC-koodi?
V: Kaikki EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet EMCS-järjestelmän käyttöönottoon samoilla säännöillä, joten kuljetuksia kohdellaan samalla toimintamallilla joka maassa. Vaatimus siitä, että paperinen hallinnollinen saateasiakirja tulee olla mukana kuljetuksessa on poistettu, sen sijaan on säädetty siitä, että ARC-koodi on oltava kuljetuksessa mukana.

K: Mitkä maat lähettävät e-AD:ta 1.4.2010 alkaen?
V: Tullin Internet-sivuilla on luettelo jäsenvaltioiden käyttöönottoaikatauluista. Tulli päivittää luetteloa. >> Linkki luetteloon (pdf)

Muistutus

K: Millä kielellä annettavat selvitykset tulee kirjata EMCS-järjestelmään? Esim. vastaanottoraportin poikkeamaselvitys ja vastaanottoraportin muistutuksen jälkeinen viivästymisselvitys.
V: Vapaan tekstin kenttiin kirjoitetaan käytännön syistä mieluummin kielellä, jota molemmissa jäsenmaissa ymmärretään yleisesti.

Kansalliset asiat

K: Missä vaiheessa sisäiset siirrot tulevat pakollisiksi?
V: Tarkkaa aikataulua ei ole päätetty. Asiasta tullaan tiedottamaan riittävällä varoitusjalla.

K: Miten sähkö ilmoitetaan e-AD:ssä?
V: Sähkö ei kuulu EMCS:n piiriin. Energiatuotteista, joiden siirtoihin käytetään EMCS-järjestelmää löytyy lista komission asetuksesta (EY) n:o 684/2009, liite 2 kohta 11 valmisteveronalainen tuote. Lista käsittää pääsääntöisesti nestemäiset polttoaineet.

K: Mitkä ovat soveltamisasetuksen mukaiset kansallisesti vapaaehtoiset tiedot ja mitä on päätetty niiden pakollisuudesta Suomessa?
V: Vapaaehtoiset kentät, jotka voidaan kansallisesti määrätä pakolliseksi, löytyyvät soveltamisasetuksesta (EY)n:o 684/2009 liitteestä 1. Suomessa pakolliset kentät: 9f lähtöaika, 15 toimija ensimmäinen kuljettaja, 17r tuotteiden tuotenimi. Vapaaehtoiseksi jäävät kentät: 9c laskun päiväys, 12 a ja b toimija takaajan valmisteveronumero ja ALV –tunniste, 14a toimija kuljetuksen järjestäjän ALV –tunniste ja 17b kauppanimitys. 

K: Miten toimitaan Ahvenanmaan siirtojen osalta?
V: Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välisiin siirtoihin sovelletaan 1.4.2010 lukien samoja menettelyjä kuin Suomen sisäisissä siirroissa, eli EMCS -järjestelmän käyttö tulee alkuvaiheessa olemaan vapaaehtoista.

K: Tuleeko yrityksen arkistoida e-AD:t?
V: Tulli arkistoi kaikki EMCS-sanomat. Yrityksellä tulee olla ARC-koodi mainittuna asianmukaisesti kirjanpidossa. Sanomaliikennettä käyttävien asiakkaiden tulee lisäksi  harkita lähettämiensä ja vastaanottamiensa sanomien arkistointia.

K: Pitääkö asiakkaiden itse tehdä jotain, että heidät rekisteröidäänFINSEEDiin?
V: Nykyiset valmisteveroluvat on jo kaikki rekisteröity FINSEEDiin. Uudet luvat sekä olemassa olevien lupien muutokset viedään tullin toimesta FINSEEDiin asiakkaan erikseen pyytämättä.

K: Miten yrityksen tulee menetellä Katso-palvelun tunnusten saamiseksi?
V: Asiasta on selkeät ohjeet Tullin Internet-sivuilla:
http://www.tulli.fi/fi/yrityksille/sahkoinenasiointi/internet/Katso/index.jsp
sekä Verohallinnon Internet-sivuilla:
http://www.vero.fi/?article=4594&domain=VERO_MAIN&path=5,733,699&language=FIN

K: Voiko yritys itse antaa yritykselle Katso-roolit ja henkilökohtaiset tunnukset?
V: Kyllä, yrityksen Katso-pääkäyttäjä valitsee yritykselle tarvittavat Katso-palvelun roolit sekä myöntää henkilökohtaiset Katso-palvelun tunnukset oman yrityksen työntekijöille.

K: Montako s-posti-osoitetta yritys voi ilmoittaa EMCS-järjestelmän lähettämiä viestien vastaanottamista varten?
V: Yritys voi ilmoittaa Tullille ainoastaan yhden s-postiosoitteen per y-tunnus EMCS-järjestelmän lähettämiä viestien vastaanottamista varten. Osoite tulee olla yhteisosoite, ei henkilökohtainen. Yritys vastaa itse viestien edelleenlähettämisestä yrityksen työntekijöiden muihin s-postiosoitteisiin. Henkilökohtaisen s-postiosoitteen ilmoittamisessa Tullille on se vaara, että osoite jää päivittämättä, jos henkilö vaihtuu eikä viestiä mahdollisesti lue kukaan yllättävien poissaolojen aikana. Olemme kirjanneet yritysten esittämän toiveen ilmoittaa valmisteveronumerokohtainen s-postiosoite y-tunnuskohtaisen sijaan. Muutospyyntö on käsittelyssä ja ilmoitamme asiakkaille, kun muutos on astunut voimaan.

K: Tuleeko sisäisten (kansallisten) siirtojen, yrityksestä toiseen putkia pitkin toimitettavien tuotteiden, osalta laatia e-AD?
V: Sisäisissä siirroissa putkia pitkin toimitettavat tuotteet eivät tule EMCS-järjestelmään.

Kaukomyynti - ei kuulu EMCS:ään

K: Käytetäänkö EMCS-järjestelmää mikäli lähetetään itselle myyntiin tarkoitettuja tuotteita?
V: EMCS-järjestelmää käytetään ainoastaan valmisteveronalaisten tuotteiden verottomien siirtojen valvontaan. Lähettäjänä voi olla ainoastaan valtuutettu varastonpitäjä tai tuonnissa kolmansista maista rekisteröity lähettäjä. Kulutukseen luovutettuja verollisia tuotteita ei siirretä EMCS-järjestelmässä.

Kolmansien maiden vienti ja tuonti

K: Vientijärjestelmässä on myös EAD, onko kyseessä sama termi?
V: Ei. EAD on sähköisen vientijärjestelmän (Suomessa ELEX) tuottama viennin saateasiakirja, e-AD on  EMCS-järjestelmän tuottama sähköinen asiakirja.

Yritysten on tärkeä huomioida, että EU:n ulkopuolelle vietävistä tuotteista on annettava sekä vientimenettelyssä että valmisteveron alaisten tuotteiden siirroissa tarpeelliset ilmoitukset. FS1-vaiheessa rakennetaan linkki vientijärjestelmän ja EMCS-järjestelmän välille, mutta ainakin toistaiseksi molemmat viestit ovat tarpeen. Asiasta tiedotetaan tarkemmin FS1-vaiheen käyttöönoton lähestyessä.

K: Miten erotetaan vienti/tuonti/valmisteverottomat kuljetukset?
V: Tullilla on eri menettelyille eri järjestelmät: Viennissä yhteisön eli EU:n ulkopuolelle käytetään vientijärjestelmää. Tuonnissa yhteisön eli EU:n ulkopuolelta käytetään tuontijärjestelmää. Valmisteverottomissa siirroissa EU-maiden välillä käytetään EMCS-järjestelmää.

Kun tuodaan valmisteveronalaista tavaraa kolmannesta maasta ja tavarat siirretään tullauksen jälkeen valmisteverottomina yhteisössä sijaitsevaan valmisteverottomaan varastoon tai (tilapäisesti) rekisteröidylle vastaanottajalle, tavarat on ilmoitettava sekä tuonti- että EMCS-järjestelmään.

Kun viedään valmisteveronalaista tavaraa kolmanteen maahan ja tavarat siirretään valmisteverottomina yhteisössä sijaitsevasta valmisteverottomasta varastosta poistumispaikalle (yhteisöstä), tavarat on ilmoitettava sekä EMCS- että vientijärjestelmään.

K: Miten ja missä tilanteissa rekisteröity lähettäjä toimii? Onko rekisteröidyn lähettäjän laadittava e-AD kun Venäjältä saapuvaa valmisteveron alaista tavaraa tullataan rajalla ja viedään verottomaan varastoon?
V: Kyllä, juuri tämän tyyppisissä tilanteissa tarvitaan rekisteröidyn lähettäjän lupaa.

K: Miten muodostetaan e-AD kun on kyseessä kuukausikohtainen jaksotullaus? Onko tuhansista junavaunuista tehtävä e-AD:t, vaikka tullaus tehdään loppuun vasta esim. 10 pv tai kuukauden kuluttua?
V: Tullauksen jälkeen tuotteiden siirtäminen EMCS -järjestelmässä ei tule mahdolliseksi vielä ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa FS0. Menettely tulee mahdolliseksi vasta toisessa vaiheessa FS1 eli 1.1.2011. Menettelyn tarkempi määrittely on vielä tässä vaiheessa kesken. 

Tekniset kysymykset

K: Mikä on järjestelmän vastausnopeus, vasteaika?
V: Tekninen kuittaus siitä, että asiakkaalta saapuva sanoma on vastaanotettu, lähetetään heti synkronisessa tilassa sanoman lähettäjälle. Sovelluksen antama vastaus sanomamuodossa tapahtuu asynkronisesti, eli on kiinni siitä, kuinka usein yritys kysyy tullilta sanomarajapinnan yli onko yritykselle tulossa sanomia. Tulli tulee todennäköisesti ohjeistamaan, että yritysten tulee tehdä yksi ”pollaus” per Tullin sovellus. Toinen mahdollisuus on että ohjeistetaan ”pollaamaan” kaikki sovellukset yhtä aikaa

K: Kattaako EMCS-sovelluksen asiakassanomalista kaikki sanomaliikennerajapinnan yli lähetettävät sanomat?
V: Ei, kyseinen lista kattaa ainoastaan sovelluskohtaiset sanomat. Tulli tulee erikseen ilmoittamaan tarvittavista teknisistä sanomista sanomaliikennettä suunnitteleville yrityksille.

K: Sanomaliikennettä kuvaavassa esityksessä termit tuntuvat olevan ristiriidassa menettelyssä käytettävien termien kanssa.
V: Tämä pitää valitettavasti paikkaansa, menettelytermejä sitoo lainsäädäntö. Termeissä on huomioitava seuraavat erot

Menettelytermi

Tekninen termi

Kuvaus

Lähettäjä, Avsändare, Consignor,

Ilmoittaja

Tavaran lähettäjä, yritys, jonka lainsäädännön mukaan on laadittava e-AD

 

Muodostaja

Sanoman muodostaja. Yritys, joka on velvollinen lähettämään e-AD voi käyttää palveluntarjoajaa sanoman muodostamiseen

 

Lähettäjä

Sanoman lähettäjä. Yritys, joka on velvollinen lähettämään e-AD voi käyttää palveluntarjoajaa sanoman välittämiseen Tullille

 

Varajärjestelmä

K: Mikä on EMCS-järjestelmän varajärjestelmä?
V: Varajärjestelmä perustuu pdf-muotoiseen lomakkeeseen, johon sovelluksessakin vaadittavat tiedot tulee kirjata. Varajärjestelmää käytettäessä kuljetuksessa tulee olla mukana kyseinen tuloste kyseisestä lomakkeesta. Kun käyttökatkos on ohi, lähettäjän tulee syöttää lomakkeeseen kirjatut tiedot EMCS-järjestelmään. Varajärjestelmässä siirrettävien tuotteiden osalta lähettäjän viitenumero on yksilöivä tunniste, jonka avulla voidaan löytää vastaava takautuvasti syötetty e-AD EMCS-järjestelmästä.

Tullin laatimaan varajärjestelmää koskevaan koulutusmateriaaliin pääset tästä linkistä.

Varajärjestelmässä käytettävään lomakkeeseen pääset tästä linkistä.

K: Koska yritys voi käyttää varajärjestelmää?
V: Yritys voi käyttää varajärjestelmää, kun hän on saanut siihen luvan Tullilta. Lupa on voitu antaa kaikille yrityksille pidemmän käyttökatkon yhteydessä tai yksilöidysti yritykselle.

K: Miten sanomaliikenne asiakkaan tulee toimia, jos e-AD:ta ei pysty laatimaan/lähettämään?
V: Jos yrityksen omassa järjestelmässä on käyttökatkos, ensisijainen ohje on, että odotetaan kunnes käyttökatkos on ohi. Jos e-AD on luotava eli kuljetuksen on lähdettävä ennen katkoksen päättymistä, yrityksen tulee käyttää Tullin tarjoamaa verkkopalvelua.

K: Miten sanomaliikenne asiakkaan tulee toimia jos e-AD:n vastaanottoraporttia ei pysty laatimaan/lähettämään?
V: Jos yrityksen omassa järjestelmässä on käyttökatkos, ensisijainen ohje on, että odotetaan kunnes käyttökatkos on ohi. Jos vastaanottoraportti on luotava eli siitä on jo muistutettu ennen katkoksenpäättymistä, yrityksen tulee käyttää Tullin tarjoamaa verkkopalvelua.

K: Miten verkkopalvelua käyttävän yrityksen tulee toimia, jos e-AD:n vastaanottoraporttia ei pystytä laatimaan/lähettämään?
V: Ensisijainen ohje on, että odotetaan kunnes käyttökatkos on ohi. Jos e-AD:n vastaanottoraportista on jo muistutettu ennen katkoksen päättymistä, Tulli ilmoittaa lähettävän maan viranomaiselle syyn vastaanottoraportin viivästymiseen. Vasta pidemmän käyttökatkoksen yhteydessä Tulli ohjeistaa käyttämään varajärjestelmää vastaanottoraportin laadintaan. Tässä huomioidaan direktiivin mukainen 92 päivän maksimiaika vastaanottoraportin laadinnalle. Huomaa, että yritys on velvollinen syöttämään tiedot takautuvasti EMCS-järjestelmään.


tulli.fi - suosituimmat